Helle hellii, ainakin näin heinäkuun aluksi. Hyvää kesää kaikki, palaillaan taas lomien jälkeen kaupungin asioihin!

Vihreä valtuustoryhmä otti tänään kantaa Elisaaren haikarayhdyskunnan tuhoutumiseen. Olimme järkyttyneitä Elisaaren haikarayhdyskunnan tuhoutumisesta.

Harmaahaikaroiden poikaset kuolivat nälkään, kun Helsingin kaupunki suoritti saaressa harvennushakkuita.

Kaupungin metsissä ei pitäisi suorittaa hakkuita lintujen pesimisaikaan.

Luonnonhoidon uudet linjaukset ovat tulossa kaupunginvaltuuston päätettäväksi tällä valtuustokaudella. Ne pitäisikin tuoda päätöksentekoon äkkiä.

Valtuustoryhmä muistuttaa tuoreesta väitöstutkimuksesta, jossa osoitettiin luonnon monimuotoisuuden lisäävän kaupunkimetsien virkistysarvoja. Vihreiden mielestä kaupungin metsien luonnonhoidon on lähdettävä ekologisista ja biologisista periaatteista.

Kaksi paikaa on enemmän kuin vaalivoitto. Heidi Hautala ja Satu Hassi ovat kokeneita eurooppalaisia poliittikkoja, jotka todella laittavat Euroopan raiteilleen. Kaikki vihreät ehdokkaat tekivät hurjasti töitä menestyksen eteen.

Vihreiden vaalivoittoa oli hieno seurata läpi koko Euroopan. Ryhmä nousi merkittävään asemaan parlamentissa, ellei jopa vaa'ankieleksi. Ruotsi, Ranska - mainiota nousua kannatuksessa.

Minusta vihreiden vaalivoitto näyttää todeksi sen, että suvaitsevainen, ekologinen arvomaailma saa kannatusta. Mitä enemmän perussuomalaiset menestyvät, sitä enemmän menestyy  myös puolue, joka selvästi on heidän vastakohtansa vaikkapa ulkomaalaispolitiikassa.

Vihreiden kannatus Helsingissä oli 25 %. Tästä on hyvä jatkaa kaupunkipolitiikkaa!

Nyt sunnuntaina valitaan euroedustajat! Vihreiden listalla on monta hyvää ehdokasta, naisia ja miehiä. Muista käydä äänestämässä!

Tässä tämän viikon Helsingin vihreiden nettikolumnini ekotehokuuden puutteesta Helsingissä.

Uskomaton turhautuminen on jäytänyt minua koko alkukevään. Uuden kaupunginhallituksen jokamaanantaisessa kokoontumisessa me vihreät olemme omien laskujeni mukaan lähes joka kerran joko puhuneet tai tehneet muutosehdotuksia energiatehokkaamman Helsingin puolesta. Mitään ei vain tunnu tapahtuvan.

Paperilla kaikki on kunnossa. Helsingin energiapoliittisissa linjauksissa sanotaan, että Helsingistä tehdään energiansäästön edelläkävijä Suomessa. Vuoteen 2020 mennessä koko kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen tulisi madaltua 20 prosentilla.

Asuminen on yksi pääkohteista säästää energiaa. Helsingissä rakennetaan paljon uutta, ja myös vanhaa asuntokantaa perusparannetaan. Siksi vihreiden aloitteesta Maankäytön ja asumisen ohjelmaan kirjattiin energiatehokkuuden tavoitteet. Niitä on tarkoitus edistää tonttien luovutus- ja vuokrausehtojen avulla. Uudisrakentamisessa samoin on siirryttävä matalaenergiarakentamiseen, kuten myös peruskorjauksissa. Energiatehokkuutta käytetään myös tontinluovutuskilpailujen yhtenä laatukriteerinä.

Voi kerta kaikkiaan kiemurtelun määrää tämän tavoitteen kanssa! Sekä valtuustossa ja kaupunginhallituksessa kuulee puheenvuoroja siitä, että ennen kuin toimeen voidaan tarttua, tätä tavoitetta pitäisi konkretisoida. Totta kai sitä pitäisi konkretisoida! Se on virkamiesten tehtävä. Kaupunginhallitusryhmämme onkin perännyt konkreettisia toimia apulaiskaupunginjohtaja Penttilältä lähes joka maanantai.

Penttiläkin on osoittanut olevansa kiemurtelun mestari. Tehtyämme ehdotuksen tontinvarauksen yhteydessä energiatehokkaan rakentamisen kirjauksesta, saimme kuulla, ettei tämä ole oikea kohta tehdä ehdotusta.  Parempi olisi kaavaa hyväksyttäessä.  Seuraavan kerran ehdotus tehtiin kaavan yhteydessä, jolloin parempi paikka olisi kuulemma ollut tontinvarausta tehtäessä. Viimeisin ehdotuksemme koski vuokrausperusteiden yhteydessä matalaenergiatason vaatimusta uudisrakentamiselle. Tämäkään ei kuulemma ollut oikea paikka. Turhautumisen määrää tässä vaiheessa oli jo vaikea kuvailla sanoilla. Varsinkin kun juuri nämä keinot on kirjattu Maankäytön ja asumisen ohjelmaan.

Tahtoa on muillakin ryhmillä, silla kannattavia puheita kuuluu sekä oikealta että vasemmalta. Ja yhdessähän nämä ohjelmiin kirjatut vaatimukset on tehty. Osa tosin piiloutuu valtion selän taakse. Ensi vuoden alussa tulevat voimaan tehostetut rakentamismääräykset. Ne tiukentavat normeja siten, että rakentaminen on noin 30 prosenttia energiatehokkaampaa nykytasosta.

Mutta jos Helsinki haluaa olla edelläkävijä, kuten energiapoliittisissa linjauksissa todetaan, ensi vuoden alku ei riitä. Uudet rakentamismääräykset eivät riitä. Kaikessa rakentamisessa, uudisrakentamisessa ja eritoten täydennysrakentamisessa ja korjausrakentamisessa kaupungin on itse vaadittava energiatehokkuutta. Rakennusliikkeet eivät sitä ilman vaatimusta tee.

Valtuusto päättää tänään tontinvuokrien korotuksista. Paljon keskustelua on käyty, ja asia onkin kamalan hankala.

Olen ollut kiinteistölautakunnan ehdotuksen kannalla. Pidän hyvänä vihreiden ehdotuksesta tehtyä pidennystä aikaan, jona korotuksia tehdään. Ajattelen itse niin, että koko Helsingin alueella pitää olla yhdenvertainen kohtelu tontinvuokrien kohdalla. Nyt jo suurin osa maksaa sitä tasoa, jolle näitä tarkistukseen tulevia tontteja ollaan
nostamassa.

Oma kysymyksensä on, ovatko vuokrat koko kaupungissa kohtuullisella tasolla.
Vuokrausperusteeksi esitettävät pääoma-arvot perustuvat Asumisen rahoitus- ja
kehittämiskeskuksen uustuotannolle vahvistamiin vyöhykehintoihin, mutta ovat niitä alempia, alle puolet niistä.

On myös kysymys siitä, onko 4 % tuottovaatimus oikein. Se on kohtuullinen, jos asiaa tarkastelee omaisuuden tuoton näkökulma. Tämä raha tulee kaupungin kassaan, jolla maksetaan palvelut.

Kyse ei ole pienistä rahoista. Vuoden 2007 päättyessä Helsingin kaupungilla oli voimassa yhteensä 4 599 asuntotonttia koskevaa maanvuokrasopimusta. Maanvuokratulot näistä olivat n. 73 milj. euroa. Asuntotonteilla tuottoprosentin alentaminen kahteen prosenttiin merkitsisi 35 milj. euron vähennystä vuotuisissa maanvuokratuloissa ja kaikkiaan n. 875 milj. euron suuruista maaomaisuuden arvonalentumista.

Virasto hoiti mielestäni asian luokattoman huonosti, lähettämällä asiasta ilmoituskirjeen kylmästi. Tätäkin puolta on vielä kehitettävä.

Ei Pietari Kalmin kadun jatkoa! Mahtavaa!

Helsingin Vihreät ovat tyytyväisiä kaupunginhallituksen tämänpäiväiseen päätökseen olla rakentamatta Pietari Kalmin kadun jatkoa. Emme halua, että Vallilanlaakso pilkotaan joukkoliikennekaduksi. Vihreät eivät myöskään halua Pietari Kalmin kadun jatkoa. Vihreät ovat osoittaneet nämä mielipiteensä myös kaupunginhallituksen kaikissa äänestyksissä.

Kaupunginhallitus teki tiistaina 14.7. päätöksen jatkaa Tiedelinjan 506 linjausten
suunnittelua. Nyt asiassa edetään kaupunginsuunnittelulautakunnan päätöksen mukaan. Siinä lautakunta kehotti selvittämään Kumpulan kampuksen liikenneyhteyksien järjestämistä ja poikittaisliikenteen tehostamista. Selvityksessä tulee tarkastella ainakin seuraavia toimia:

-     Raitiovaunuyhteyttä Munkkiniemestä Arabianrantaan ja/tai Kalasatamaan, myöhemmin ehkä
Otaniemestä Viikkiin
-       Joukkoliikennettä palvelevaa yhteyttä (raitiovaunu ja/tai bussi) käyttäen
Vallilanlaakson käytöstä poistettua ratapohjaa.
-        Erillistä Pasila-Kumpula bussiyhteyttä käyttäen olemassa olevaa katuverkkoa
-        Koneellista tasovaihtoa Kustaa Vaasan tieltä Kumpulanmäelle erillisenä hankkeena tai alueella toteutettavaan rakentamiseen liittyen.

Vihreät ovat vahvasti sitä mieltä, että joukkoliikennettä pitää nopeuttaa. Se voidaan
tehdä liikennevaloetuuksia lisäämällä ja ruuhkia hillitsemällä. Vallilanlaakson osalta
tulisi vihreiden mielestä vielä tutkia maisemoitu raitiotievaihtoehto.

Liikuntavirasto päätti aikaisemmin uimastadionin auki vuoden loppuun asti. Nyt kuulimme iloisen uutisen, että samainen virasto on päättänyt perua tämän mielettömän hankkeen.

Hanke oli kallis, maksoi yli 300 omakotitalon lämmityksen verran eli käytännössä 300 000 euroa. Ja siinä ei ole vielä edes henkilöstökuluja mukana.  Vastaavalla rahalla voisi juhlia 90-vuotiasta liikuntavirastoa vaikkapa jakamalla ilmaislippuja uimahalleihin, lisäämällä avantouintipaikkoja ja telttasaunoja tai pitämällä Yrjönkadulla kuutamouintia.

Tuolla aikaisemmassa kirjoituksessani arvelin, että julkisen painostuksen tuloksena liikuntatoimi joutuu peruuttamaan päätöksestä. Nythän niskassa ovat vielä ensi vuoden osalta aika nopeasti pahentunut taloustilanne.